lauantai 30. kesäkuuta 2018

Heinäkuu on lomakuu! Käsi ylös kuka mökkeilee - ja kuinka?

Takana on perinteinen keskikesän juhla perinteisin juhlamenoin esimerkiksi jollakin Suomen puolesta miljoonasta kesämökistä. Viikko juhannuksen jälkeen eletään aikaa jolloin hyvin moni jää kesälomalle ja suuntaa mökille. Monesta eri syystä. Tuulinen lauantaiaamupäivä on mukava hetki miettiä hieman mökkeilyä mökin sohvalla kahvikupin ääressä. Montako erilaista mökkeilijätyyppiä meistä suomalaisista perinteisen lomakuukauden kynnyksellä mökeiltä löytyy? Viikonloppumökkeilijät, puuhastelumökkeilijät, juhannusmökkeilijät (no he menivät jo), chillailumökkeilijät, työleirimökkeilijät, elämäntapamökkeilijät, kalastus- ja metsästysmökkeilijät, pakkomökkeilijät, vuokramökkeilijät, velvollisuudesta mökkeilijät, nostalgiamökkeilijät, kaveriporukkamökkeilijät, elämysmökkeilijät, sukumökkimökkeilijät...

Velvollisuudesta mökkeilijä?
Ylen nettisivuilla listattiin juhannusviikolla 22.6.2018 tilastotietoa keskivertomökkeilijöistä ja -mökeistä. Jos tilastoituja tietoja vasten tarkastellaan, Selkäsaaren wannabe-sisävesisaaristolaiset eivät lukeudu varsinaisesti keskivertomökkeilijöiden joukkoon. Noin 2 miljoonaa suomalaista mökkeilee. Mökkien omistajien keski-ikä on yli 60-vuotta, ja keskivertomökkeilijän keski-ikä onkin 62 vuotta. Itse kuulun alle 40-vuotiaana pieneen 6 prosentin joukkoon mökin omistajana.

Ylen jutussa on viitattu maa- ja metsätalousministeriön teettämään kyselytutkimukseen, jonka mukaan yli 80 % 18-25 vuotiaista suomalaisista suhtautuu mökkeilyyn myönteisesti. Mutta tarkoittavatko eri sukupolvet mökkeilyllä samaa asiaa, vai määritelläänkö mökkeilyä eri tavoin sukupolvien ketjussa? Jos määritellään, onko sillä merkitystä mökkeilyn kannalta? Kyselytutkimuksen vastauksista voi päätellä, että nuorille mökkeily edustaa pääasiassa rentoa ja helppoa oleilua. Omaa mökkiä pidetään liian työläänä. Haluaisin ajatella, että niille jotka ovat vuosikymmeniä mökkeilleet, remontti-, rakennus- ja kunnossapitotyöt eivät ole olleet hirveää pakkopullaa, vaan nimenomaan osa sitä mökkeilyä ja sen mukavuutta. Väitän siis, että keskiverto nuori ei tarkoita tavoittelemallaan mökkeilyllä ihan sitä samaa asiaa kuin keskiverto 62-vuotias mökin omistaja.

Kalastus- ja elämysmökkeilijät?

Chillailumökkeilijä?
Mökkeily muuttuu ajan saatossa, mutta niinhän se on tehnyt tähänkin saakka. Mökkisaaremme sijaitsee Järvi-Suomessa alueella, jossa mökkejä on joka niemessä, notkossa ja saarelmassa. Naapurikunta Kuopio on kaikista "mökikkäin" kunta Suomessa, ja myös toiseksi eniten mökkejä sisältävä Mikkeli on melkein naapurissa. Mikä kuitenkin tekee paikastamme valtavirrasta poikkeavan on mökin ikä. Tiedämme edelleen harmittavan vähän paikan historiasta, mutta mielenkiintoista on se, että tämä paikka on rakennettu nimenomaan kesänviettopaikaksi 1920- ja 1930-luvuilla. Tilastokeskuksen mukaan 1800-luvulla alkanut kesähuvilaelämä oli harvan porvariston etuoikeus suurien kaupunkien läheisyyteen rakennetuissa huvilayhdyskunnissa. Huviloita oli tuolloin noin 3000. Tilastokeskuksen mökkeilyä käsittelevän nettiartikkelin mukaan "Itsenäistymistä seuranneiden kahden vuosikymmenen aikana huviloiden määrä nelinkertaistui maassamme. Maaseututaajamien ja teollisuuskeskusten varakas väki alkoi seurata kaupunkiväestön esimerkkiä ja hankki itselleen huviloita. Vuonna 1940 Suomessa oli yli 20 000 huvilaa. Itsenäistymisen jälkeen rakennetuissa huviloissa ilmeni pyrkimys yksinkertaisuuteen ja käytännöllisyyteen. Ylellinen koristelu väheni, ja huvilarakennuksissa alettiin jäljitellä esikaupunkien omakotitaloja." Monet nykyisin vapaa-ajanasuntoina myytävät tuohon aikaan rakennetut paikat ovat vanhoja taloja, jotka on alunperin rakennettu nimenomaan taloiksi eikä kesänviettopaikoiksi. Meidän mökkimme on ollut alusta saakka nimenomaan kesänviettopaikka, minkä luulen olevan tällä seudulla melko harvinaista tuohon aikaan. Edellä oleva kuvaus teollisuuskeskuksen lähelle itsenäistymisen jälkeen rakennetusta yksinkertaistetusta huvilaversiosta kuvaa tätä paikkaa erinomaisesti, kun kehittyvän metsäteollisuuspaikkakunnan sahan työnjohtaja on rakennuttanut perheelleen kesäpaikan pienen matkan päähän saareen.  Olisi mielenkiintoista kaivella jostakin paikallisempia tilastoja mökkeilyn historiasta. Kuinka tavallinen tai harvinainen näky kesämökki on näillä rannoilla siihen aikaan ollut? Onko Lauri Suhonen perheineen ollut sen ajan keskivertomökkeilijä?

Työleirimökkeilijät?

Tilastokeskuksen artikkelin mukaan huvilakulttuuriin itsenäisyyden alkuaikoina on liittynyt vahvasti kaupungistumisen myötä syntynyt maalaiselämän kaipuu. 1960-luvulla mökit alkoivat muuttua jo niinsanotusti kakkosasuntojen suuntaan, joten kyllä mökkeily ja mökit ovat pysyneet mukana maailman menon muutoksissa tähänkin asti ja pystyneet muuntautumaan ajanmukaisesti, joten miksi ei myös tästä eteenpäin. Suomen ympäristökeskuksen teettämän tutkimuksen mukaan nuoret eivät kaipaa yhtään enempää luksusta kuin vanhemmatkaan sukupolvet, vaan nuoria kiinnostaa mökkeilyssä samat asiat. Joten pohjimmainen ajatus mökkeilyssä on edelleen se sama maalaiselämän kaipuu mikä ajoi ensimmäiset mökkeilijät huviloille 1800-luvulla. Tuskin tässä tarvitsee olla huolissaan mökkeilykulttuurin katoamisesta vaikka mökkeilyltä odotettaisiinkin tulevaisuudessa erilaisia vivahteita kuin menneisyydessä.

Keskimääräinen matka mökille on tänä päivänä 91 kilometriä. Tässäkään suhteessa emme ole keskiarvomökkeilijöitä, sillä meidän mökkimatkamme ei ole edes kymmenesosaa tuosta. Ylen jutusta ei selviä, kuinka suuri osa mökkeilee kuivalla maalla, kuinka moni järven rannalla mantereen puolella ja kuinka moni saaressa. Tilastokeskuksen artikkelin mukaan vuonna 2003 kuivanmaan mökkejä oli 16 % kesämökeistä, loput olivat veden äärellä.

Suomalaisten mökkien keskimääräinen koko on Ylen jutun mukaan 49 m2. 2010-luvulla rakennetut mökit ovat tästä reilusti suurempia; niiden keskimääräinen koko on 72 m2. Meidän huvilamme kokonaispinta-ala on jotakin tuolta väliltä. Pohjapinta-ala on hyvinkin lähellä tuota keskimääräistä 49 neliömetriä, mutta yhteenlaskettu pinta-ala kahdessa kerroksessa on lähellä tuota uusien mökkien keskikokoa.

Kaveriporukkamökkeilijät?
Itse aloitin kesämökkeilyn varhaisteini-iässä kun vanhempani ostivat kesämökin. Mökkeilyn perusmalli on itselläni tänä päivänä sama jonka lapsuudessani opin. Mökki järven rannalla niin lyhyen matkan päässä kotoa, että arki-iltana töiden jälkeen voi käydä kylpemässä jos haluaa ja mökiltä voi käydä töissä. Sähkö aurinkopaneeleilla, lämmitys puulla ilman peruslämpöä, kantovesi ja tilaa myös vieraille. Mökkitöiden lisäksi yritetään keksiä myös muuta tekemistä niin että nuorempikin väki viihtyisi. Yritämme olla tekemättä mökistä jatkuvaa pakkotyömaata nuorille. Tarvittavat taidot oppii sitten myöhemminkin jos siihen on halua. Samalla tavalla on omallakin kohdallani käynyt. Kiitos vanhempieni, en koskaan lapsena ja nuorena tuntenut mökkiä pakkotyömaaksi jonne oli lähdettävä väkisin. Päinvastoin kohokohtia nuoruuden mökkeilyssä olivat esimerkiksi perheen veneajelut ja yhdelle Juhannukselle ostetut omat vesisukset.

Luulen että yksi avaintekijoistä itseni viihtymiselle mökillä on aina ollut se, että mökiltä ei ole mahdottoman pitkä matka niihin normaaleihin jokapäiväisiin ympyröihin, kuten esimerkiksi harrastuksiin ja kavereiden luokse nuoruusaikana, ja samaa arvostan mökkeilyssä tänäkin päivänä. Kun mökille on kotoa lyhyt matka, perheen teinit voivat tulla ja mennä mielensä mukaan, eikä heitä tarvitse raahata väkisin toiselle puolelle Suomea.

op.media listaa omilla nettisivuillaan asioita mitä suomalainen kesämökiltään haluaa. Artikkelin mukaan mökkeilyn trendit koostuvat perusmukavuuksista ja sijainnista melko lähellä kotia meren tai järven rannalla. Kun puhutaan siitä että mökki sijaitsee lähellä, niin kyselyn mukaan lähellä sijaitseva mökki sijaitsee alle tunnin ajomatkan päässä. Perusmukavuuksilla tarkoitetaan usein sähköä ja juoksevaa vettä. Uutena trendinä mökkimarkkinoilla on ekologisuus, eli esimerkiksi aurinkoenergia ja erilaiset energiaa säästävät ratkaisut. (op.media: Unelmien kesämökki ei ole ennallaan - tällaisen mökin suomalaiset nyt haluavat).

Pakkomökkeilijä?

Juhannusviikolla myös Yle Puheen Akti-ohjelmassa keskusteltiin ajankohtaisesti mökkeilyfilosofia-teemalla 20.6.2018. Aktin Twitter-kyselyyn vastanneista yli puolelle mökkiläisistä mökkeily edustaa mukavaa puuhastelua, 16 prosentille kyseessä on työleiri, ja 13 % vastaajista pitää mökkeilyä kamaluutena. Ohjelmassa puhuttiin paljon siitä että mökkeilyä ja sen merkitystä pitäisi jotenkin opettaa nuoremmille polville. Itse uskon että mökkeilyä ei voi ulkoa päin opettaa vaan mökkeily kyllä opettaa tarvittavat asiat jos se jossakin elämänvaiheessa tulee ajankohtaiseksi. Ja jos nuorempi polvi ei mökkeile täsmälleen samalla tavalla kuin sukupolvet aikojen saatossa ovat tehneet, ei se merkitse mökkeilyn loppumista Suomessa. Emmeköhän me kaikki mökkeile hieman omaan tyyliimme, ja ehkä meillä kaikilla on hieman omanlainen kaipuu maalaiselämään, joka mökkeilyämme muokkaa juuri meille kullekin sopivaksi. Joten heitetään turhat stereotypiset odotukset romukoppaan ja keskitytään tänä kesänä olennaiseen, eli mökkeilyyn juuri niinkuin itse kullekin sopii.

Hyviä lomia ja aurinkoisia mökkikelejä!

Lähteet:
https://yle.fi/uutiset/3-10270164,
https://www.stat.fi/tup/suomi90/kesakuu.html,
https://op.media/asuminen/Vapaa-ajan-asunto/Unelmien-kesamokki-ei-ole-ennallaan-tallaisen-mokin-suomalaiset-nyt-haluavat-0ac08f561e374340900a0646df7ce849,
https://areena.yle.fi/1-4454546

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti