maanantai 16. marraskuuta 2015

Omasta päästä vähistä tarpeista

Sellaista asiaa ei ole olemassa kuin ilmainen keittiö. Mutta puoli.ilmainen ehkä kuitenkin, jos itse tekee. Ja tietysti hieman itse tehdyn näköinen, mutta meidän huvilalla niin saa ollakin. Puutyötaitoja ei ole tullut varsinaisesti opeteltua missään. Kaikki taito mitä on, on tullut verenperintönä. Luulen,että olen saanut vahvat käsityöläisgeenit molempien vanhempieni puolelta. Eikä ole laitteita eikä tilojakaan sen puoleen, mutta aina on onneksi kansalaisopiston puutyökurssit. Työkalujen ja laitteiden lisäksi siellä on mukavaa seuraa.

Kovin kummoisia taitoja suoralinjaiset "palikkatyöt" eivät onneksi vaadi, enemmänkin vain aikaa ja halua tehdä. Joku vuosi sitten tein meille kotiin lankuista ruokapöydän, sohvapöydän ja pienen sivupöydän. Miehen kanssa olemme nikkaroineet kotiterassille oikeastaan kaiken itse; kulmasohvan, keinut, kylpytynnyrin ja pergolan. Niin ja tietysti sen terassin.

Ajatus itse tehdystä keittiöstä lähti liikkeelle syyskuun lopulla hukkapalikoista, jotka ovat peräisin paperikoneen telojen pakkauskehikoista. Näin noin metrin mittaisten eripaksuisten pulikoiden kasassa selvästi keittiön kalusteet. Ajatuksena oli tehdä täysin irtonaiset kalusteet, jotka sisältävät tiskauspaikan ikkunan edessä ja pienen aamiaispöydän. Kalusteiden tulisi olla myös helposti kuljetettavissa saareen.

"Siitä se ajatus sitten lähti"

Palikkakasan lisäksi tarpeina oli kaksi mökiltä löytynyttä vanhaa ikkunaa

Palikoita höyläämällä, sirkkelöimällä, saahaamalla, liimaamalla, ruuvaamalla ja maalaamalla sain aikaiseksi kalusteiden rungot, ovet ja tasot. Marraskuussa pääsin ensimmäisiin kalusteasennuksiin. Yhdelle seinälle tein koko seinän mittaisen kalustejonon, joka veneessä kuljettamisen helpottamiseksi rakennettiin siten, että kuljetus onnistui kolmena osana. Ihan vain kaiken varalta olin sen verran kaukaa viisas, että jätin yhteen liitoskohtaan pelivaraa. Mittavirhehän ei tietenkään missään nimessä ole mahdollinen, mutta jos kuitenkin niin sattuisi käymään... Ja eihän mikään ole niin viisas kuin insinööri säätövaroineen, koska sitähän tietenkin tarvittiin. Kalustejono oli nimittäin yhden kalustejalan verran, eli noin 45 mm, liian leveä.

Kokoonpanovarastolla

Mitoitusvirheen korjaaminen käsisahalla. Helppoa kun siihen on valmistautunut. Ja kaasupullo mahtuu kaappiinsa vielä tämänkin jälkeen.

Keittiöasentaja hämärähommissa 12.11.2015

Tässä vaiheessa toisen seinän kalusteet ja astiakaappi ovat vielä keskeneräiset. Mutta nyt on ensimmäiset kalusteet saatu pois varastosta, joten siellä mahtuu kokoamaan lisää.

Ensimmäiset kalusteet paikallaan. Tiskauspistekin alkaa jo hahmottua.


sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Ensimmäinen sisämaalausprojekti

Totesin jo mökin ensimmäisen siivouksen yhteydessä, että yläkerran katot kaipaisivat vaalennusta. Syksyn edetessä portaikko ja yläkerta tuntuivat kuin kutistuvan päivä päivältä pimeän vallatessa nurkkia yhä aikaisemmin. Yläkerran laipioiden maalamista helpottaa matala huonekorkeus. Jopa tämmöinen keskenkasvuinen (niinkuin isännällä on tapana sanoa) hieman yli 160 cm ihminen ylettää sutimaan kattoa helposti.

Laipio oli lakattu, ja lakatun laipion maalaamisessa mietitytti pysyykö maali suoraan lakatussa pinnassa kiinni, vai pitäisikö alle laittaa pohjamaali, ja kuinka hyvin pinta täytyy puhdistaa ja hioa ennen maalausta. Päädyin melko suoraviivaiseen ratkaisuun. Pesin laipion maalipesulla, kaavin helposti irti lähtevät maalipesun pehmentämät kohdat, hioin kevyesti käsin ja maalasin Teknoksen paneelikattomaalilla.

Maalarimestari Suti aloittamassa sutimista

Aloitin homman portaikon laipiosta, ja sen jälkeen oli yläkerran "aulan" katon vuoro. Nämä pinnat maalasin kolmeen kertaan. Ensimmäisen maalikerroksen kuivuessa homma hieman hirvitti, mutta useamman maalikerroksen myötä pinta tasoittui.

Katot yhden maalikerroksen jälkeen.

Toinen makuukammareista ehti myös mukaan tähän ensimmäiseen maalausaaltoon. Siellä tyydyin kahteen maalikerrokseen, ja lopputulos on ihan hyvä niinkin. Oma makuukammarimme jäi vielä odottamaan maalausvuoroa.

Makuukammarit ovat kuitenkin edelleen niin pimeät ilman keinovaloa, että lokakuun puolenvälin jälkeen puhelimen kameralla on mahdoton saada hyviä valokuvia edes keskellä päivää.




Erityisesti portaikon valaistus oli asia, jota laipion maalauksen yhteydessä pohdittiin. Sanomattakin on selvää, että pimeä portaikko ei ole laipion maalaamisen myötä vielä kovin paljon valoisampi, ja turvallisuuden kannalta olisi tärkeää saada siihen valoa jollakin konstilla. Tähän asti porrasvalojen virkaa ovat toimittaneet portaikon askelmilla olevat kolme pattereilla toimivaa led-myrskylyhtyä, mutta aurinkopaneelijärjestelmän asennuksen jälkeen muunkinlainen ratkaisu on nyt mahdollinen, ja myös paljon turvallisempi. Tummanruskeat portaat ja lyhtyjen epätasaisesta valosta muodostuvat varjot eivät helpota portaissa kulkemista pimeällä. Tarvitsimme siis nopeasti syttyvän ja tasaisen kulkuvalon.

Yleisesti ottaen strategiamme valaistuksen suhteen on asentaa mahdollisimman vähän kiinteitä valaisimia ja hoitaa tarpeelliseksi katsomamme valaistus lähinnä pöytä- ja jalkalampuilla. Portaikkoon oli vaikea kuvitella huvilan rakennusaikakauteen ja/tai tyyliin sopivia porrasvalaisimia johtovetoineen, joten päädyimme tässä kohtaa jonkinlaiseen kompromissiratkaisuun, joka tarjoaa kulkuvalon tarvittaessa ja on muuten huomaamaton. Led-nauhalla toteutettu epäsuora valaistus on kaikkea muuta kuin 1930-lukulainen, mutta omasta mielestäni se on kaiteettoman kapean portaikon valaisuun hyvä ratkaisu. Valon ollessa pois päältä listan taakse sijoitetun valaisimen olemassaoloa ei käytännössä huomaa jos ei tiedä.

Kaiken kaikkiaan portaikosta tuli katon maalauksen ja valon asentamisen jälkeen mielestäni aika lailla parempi tulossa oleviin marraskuisiin iltoihin.

Makuukammareiden osalta olen entistä vakuuttuneempi siitä, että ajan kanssa ne saavat muihinkin pintoihin uutta väriä. Nyt on sisämaalausten osalta homma saatu alkuun, ja projekti jatkuu lähiaikoina toisen kammarin laipion maalaamisella, ja muut pinnat jätetään odottamaan inspiraatiota ja ideoita.

Maalattu ja valaistu portaikko 31.10.2015