Myrsky

Lauantai meni kovaa tullta ihmetellessä ja puita pystyssä pitäessä. Ihan jokaisen puun kohdalla siinä ei kuitenkaan onnistuttu, mutta toistaiseksi myrskytuhoilta vältyttiin.

Jo viikolla lauantaille ennustettiin kovaa lounas- ja länsituulta, tosin viikon edetessä välillä näytti siltä että kovimman tuulen alue ei ulotu tänne, mutta niinpä se vain saapui Rauli-myrsky kylään myös meille. Emme ole aikaisemmin täällä vielä olleetkaan niin kovassa tuulessa. Ja tänä viikonloppuna myös vanhempani olivat täällä koesaunomassa uusittua saunaa ja auttamassa hommissa. Myrsky ei tuonut sateita mukanaan, joten yritin parhaani mukaan hyötyä poutaisesta - vaikkakin tuulisesta - säästä maalaamalla saunan kuistin pylväät. Tuulenpuuskan osuessa kohdalle maalari oli lähes pudota jakkaraltaan jos ei pitänyt varaansa.

Saunan kuistin vieressä olevat kaksi koivua kiinnittivät äitini huomion minun maalatessani pylväitä vieressä, ja hän totesi koivujen heiluvan tuulenpuuskissa epäilyttävän näköisesti tyviään myöten. Koivut kasvavat ihan rantatörmässä vieri vieressä, joten ne eivät ole hirveän hyvin "ankkurissa", ja jos toinen kaatuu, niin menee toinenkin nurin. Ja lounaasta länteen kääntyvä tuuli puhaltaa juuri siltä suunnalta, että koivut kaatuvat suoraan saunan katon päälle jos ovat kaatuakseen. Lyhyen tovin ihmettelimme koivujen tyviä, ja siinä vaiheessa kun totesimme myös juurakon jo hiukan kohoilevan järven puoleiselta kantilta tuulenpuuskissa, katsoimme parhaaksi köyttää koivut liinoilla muihin puihin kiinni. Ja luulen, että tukemisoperaatiota ei tehty hetkeäkään liian aikaisin, sillä juurakko alkoi nousta aina vain laajemmalta alueelta. Yhden puuskan aikana maalari otti jo ritolat kuistilta, kun olin täysin vakuuttunut siitä että nyt on uusi kattoremontti edessä. Miehet saivat tuettua koivut onneksi niin hyvin, että kaatuminen saatiin tällä kertaa estettyä.

Ja näin me heiluttiin

Kun koivusen pariskunnan riehaantuminen saatiin taltutettua jossakin määrin, kuin varkain saunan takaa oli jossakin vaiheessa päättänyt heittääntyä nutulleen hieman isompi koivu. Se hankki itsensä kuitenkin ongelmiin jämähtämällä nojalleen toista koivua vasten. Sen lisäksi, että isännän lempilelu moottorisaha hajosi, koivun kaadossa on yksi toinenkin pikku ongelma. Se pahalainen on mätkähtämässä suoraan kellarin päälle, ja latva tulee putoamaan koko kesän palvelleen telttasaunan päälle (saunan vaihto tapahtui siis kreivin aikaan), ja Kapteeni Nemokin taitaa olla vaaravyöhykkeellä telttasaunan takana. Lähiviikkoina saareen pitäisi saada isompaa puunkaatokalustoa, joten katsotaan olisiko siitä apua tässä tilanteessa. Kellarin suojaksi täytynee rakentaa jonkinlaista rakennelmaa, jos se saataisiin hyvällä tuurilla säilymään ehjänä.

Näyttää ongelmalta

Juhlat jatkuvat

Jos oli jo viikonloppuna yhtä juhlaa, niin arkikin on nyt ihan ruusuilla tanssimista. Tänään saimme saunan takaisin kylpykuntoon, mikä merkitsi reilun kolmen kuukauden telttasauna-ajanjakson päättymistä! Olisihan se ollut mahtavaa saada saunoa vuosipäivän kunniaksi korjatussa saunassa, mutta siihen emme ihan ehtineet, ja toisaalta näinhän sitä saa taas uusia aiheita juhlaan.

Palataan saunaremontin loppuvaiheisiin vielä tuonnempana päivänvalossa. Olemme taas joitakin uusia kokemuksia rikkaampia. Ja eihän tämä remontti tietenkään vielä valmis ole, sillä saunatuvan puoli on edelleen kesken. Mutta nyt tämä tärkein osa on valmis, ja meillä on ihan voittajafiilis, sillä omasta mielestämme saunasta tuli super-hyvä!

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin

Vuosipäivä

Viikonloppu oli yhtä juhlaa, sillä vietimme vuosipäivää - me ja huvilamme. Vuodessa tästä paikasta on tullut iso osa meitä, ja luulen että jollakin tavalla tämä paikka on jo muokannut meitä molempia. Ainakin olemme oppineet paljon uusia (vanhoja) asioita. Ennen kaikkea olemme nauttineet hurjasti yhdessä tekemisestä. Voisi sanoa, että meillä on melko yhtenevät ajatukset siitä mitä ja millaista tänne haluamme, mutta on toki myös yksityikohtia, jotka eivät suunnitelmissamme kohtaa. Siitä huolimatta lopputuloksesta on onnistuttu tähän asti tekemään sellainen, mikä miellyttää molempia. Ja uusia suunnitelmia on jo niin sanotusti pöydällä odottamassa.

Useamman kerran vuoden aikana olemme istuneet saunan jälkeen saunan kuistilla jo parhaat päivänsä nähneellä vihreäksi maalatulla puusohvalla, ja jompikumpi on kysynyt toiselta, onko ollut sellaista hetkeä että paikan ostamista olisi katunut. Ei ole ollut.

Kuutamo 18.8.2016

Vuosipäivän kunniaksi tuli useammankin kerran viikonlopun aikana palattua mielessä vuoden takaisiin hetkiin. Teimme mökkikaupat perjantaina 21.8. ja suuntasimme sen jälkeen lähes suoraan saareen. Se oli meille ensimmäinen, ja myyjälle viimeinen päivä paikan omistajana. Myyjä oli jättänyt meille tuvan pöydälle makeisrasian ja kortin ja ostanut valkeita neilikoita maljakkoon. Kesäkelit suosivat, vaikka oltiin jo elokuun lopulla, ja loppukesää vietettiin pihaa raivaten, mökkiä siivoten ja "aarteita" penkoen.

Vuoden mittaan huvila on pikkuhiljaa kertonut meille tarinaansa. Vanhoja saunan eristyspurujen alta löytyneitä sanomalehtiä selatessa - ja muutenkin - olen monet kerrat miettinyt, millaista elämä on ollut 1920-luvun loppupuolella, kun saunarakennus on rakennettu ja saaressa on alettu aikaa viettämään. Saunan lattian alta löytynyt sanomalehti on vuodelta 1925, joten oletettavasti saunaa on alettu rakentaa silloin. Välikaton eristeiden alla olevat lehdet ovat vuosilta 1928 ja 1929, joten ehkäpä saunan vintti on eristetty silloin. Vuonna 1925 Suomi oli ollut itsenäinen kahdeksan vuotta, ja presidenttinä oli vuoteen 1925 saakka Suomen ensimmäinen presidentti K. J. Ståhlberg ja 1925-1931 Lauri Kristian Relander. 1920-luvulla yleisradio aloitti toimintansa, autot yleistyivät, kulttuuri kukoisti ja Suomi menestyi kesäolympialaisissa.

Sisällissodasta itsenäisyysajan alussa oli niin ikään kulunut vasta joitakin vuosia, ja sen aikaiset tapahtumat Huruslahden arpajaisineen kaikkineen jättivät jälkensä paikallisiin Varkaudessa useiksi vuosikymmeniksi, joten luulen jaon punaisiin ja valkoisiin olleen arkipäivää myös 1920-luvun sahalla, jossa huvilan rakennuttanut Lauri Suhonen työskenteli työnjohtajana. Suhonen asui perheineen Tienhaara ykkösessä, joka on yksi Thomén veljesten suunnittelemista virkamiesten ja mestareiden asuinrakennuksiksi 1913-1920 rakennetuista taloista ja on edelleen pystyssä Ahlstöminkadun varressa. (Tehtaan asuinalueet, koulut ja kirkko)

Kuvittelen 1920-luvussa olleen paikallisesti paljon hyvääkin. Huruskosken rantaan perustetun ruukin rinnalle oli rakennettu pieni saha, ja kun A. Ahlström osti ruukin sahoinen 1909, alkoi puunjalostusteollisuuden kasvu. Puunjalostustuotteet olivat Suomen ylivoimaisesti suurin vientituote 1920-luvulla, joten Varkauden kauppalassa oli käynnissä varmasti voimakas kehittymisen ja kasvun aika. 20-luku oli myös kieltolain aikaa. En tiedä kuinka kieltolaki oikein on toiminut (ehkä huonosti?), sillä 20-luvun lehdistä löytyy hämmentävän paljon alkoholijuomien mainoksia kieltolain aikaisiksi sanomalehdiksi.

Mainos miedoimmasta päästä Warkauden Lehdessä

Jos tarkkoja ollaan, kauppala Varkaudesta tuli vasta 1929, kun se lohkaistiin itsenäiseksi kauppalaksi Leppävirran ja Joroisten kunnista. Tässä vaiheessa Selkäsaari jäikin naapurikunnan puolelle, kun Varkauden ja Leppävirran välinen raja kulkee Kinkamonselällä niin, että Selkäsaaret jäävät juuri Leppävirran puolelle. Kinkamonselän eteläpäässä on Kopolanvirta, jonka kautta syväväylä tuohon aikaan kulki, ja virran on kerrottu olevan loistava kalapaikka, josta on noussut lohtakin. Ehkä Laurikin on suunnannut sinne kalaan Selkäsaaresta.

Lehdistä voi lukea sen ajan uutisia maailmalta ja kotimaasta. Elämä kulkee eteenpäin ja Varkauden kauppala kasvaa ja kehittyy tehdas keskipisteenään. 1930-luvun päässä odottavasta Suomen olemassaolon taistelusta ei ole vielä minkäänlaista tietoa. Siitä, kuinka Suhosen perhe on tehtaan vierellä elänyt ja kasvanut, ei meillä ole tietoa. Onko saarihuvila tarjonnut rauhaa ja turvaa sodan aikana vai onko perhettä kohdannut suru-uutinen toisensa jälkeen? Kuinka elämää on rakennettu talvisodan jälkeen, ja entä kun on tullut aika taas lähteä rintamalle? Lehtien ilmoituksista löytyy vapaita työpaikkoja ja hellahuoneita. Mainokset ovat pääosin piirrettyjä, valokuvat niissä ovat harvinaisia. Sarjakuvakin sanomalehdistä löytyy, mutta tekstaripalsta niistä vielä puuttuu.

Loma-arkea

Kesäloma mennä hujahti niin nopeasti, että en ehtinyt mökkipäiväkirjassa asiasta kissaa sanoa. Kuten arvata saattaa, loma oli tällä kertaa melkoisen remonttipainotteinen. Saimme saunan ulkoa päin kohtuullisen valmiiksi, ja alkuloman poutakelit tarjosivat hyvät maalausolosuhteet. Saunan seinät maalattiin Hangon Värin italianpunaisella punamultamaalilla, ja valkeat osat Uulan pellavaöljymaalilla.

Ennen kesäloman alkua hääräsimme saunan kuistin kimpussa ja harjoittelimme lattianvaluhommia varten hieman pienimuotoisemmin valamalla saunatuvan tulisijan pohjan uuteen korkoon. Havukaisen Matti kävi antamassa virka-apua vielä kuistin rungon kanssa.

T'ältä näytti hämärtyvä kesäilta uudelta saunan kuistilta 10.7. klo 22.40.

Vanhat kuistin pylväät asennettu takaisin paikoilleen

Tulisijan pedin valu ja aktiivinen laadunvalvoja-cockerspanieli

Ja kuten lauletaan, kesällä töitä teki muurari. Markku ja Arttu Kiiskinen Haukivuorelta kävivät korjaamassa saunan piipun halkeamat. Piipun kylkeen lisättiin nykyisten rakennusmääräysten mukainen palomuurin pätkä. Aikasemmin piippu oli suoraan hirsiseinää vasten. Ilmanvaihtoluukkujen suhteen vanha ratkaisu on ollut nykyisten paloturvallisuusmääräysten näkökulmasta varsin mielenkiintoinen, sillä ilmanvaihtoluukut on kytketty savuhormiin. Piipussa on alhaalla neljä hormia, jotka yhtyvät niin että ylhäällä hormeja on vain kaksi. Piipun korjauksen yhteydessä ilmanvaihtoreiät tukittiin, koska ratkaisu ei ollut käyttökelpoinen kuin saunan polttamis- tai itsemurhatarkoituksessa.

Piippu saunatuvan puolelta, ennen-jälkeen

Loman lopulla pääsimme jo sisähommiin. Minun hoidellessa suurimman osan maalaushommista mies eristi saunan laipion. Remontin alussa säilöimme kuivat käyttökelpoiset purut vintillä jätesäkkeihin. Purujen alla olleet vanhat sanomalehdet korjattiin talteen, ja tilalle laitettiin ekovillalevyt, joiden päälle levitettiin purut takaisin. Ekovillalevyjen alle asennettiin rakennuskartonki estämään purujen varisemista alas. Katsoimme tämän toimivan riittävänä saunan laipion eristyksenä, ja laipion koolauksiin asennettiinkin vain alumiinipaperi estämään vesihöyryn kulkeutuminen välipohjan eristeisiin. Tämä puuhastelu tarkoitti sitä, että seuraavaksi pääsisimme pintahommiin.

Saunan laipio koolauksia ja paneeleita vaille valmiiksi

Lomaan mahtui ihania lämpimiä kesäpäiviä, ja ensimmäistä kertaa koko kesänä ehdimme myös hieman järvelle putputtelemaan lähivesiä pitkin pikkuveneellä ja kokeilemaan kalaonnea. Isompaa venettähän emme ole edes laskeneet järveen koko kesänä.

Koirat viihtyvät missä kulkuneuvossa tahansa, niin myös veneessä. Kuvissa Iines nautiskelee lämpimästä kesäpäivästä veneen keulassa.

Teimme kaksi hauskaa kuhanuisteluretkeä myös illan hämärtyessä kohti auringonlaskua. Olimme jo ehtineet käydä saunassakin, mutta koska hyville kuha-apajille ei ole pitkä matka, hyppäsimme vielä illan päätteeksi veneeseen. Mikään ei ole niin leppoisaa kuin putputella hiljalleen pitkin tyyntä järvenpintaa auringonlaskussa flanelliset Minni-hiiripyjamahousut jalassa ja teltan kokoinen Stora Enson vanha toppatakki päällä.

Myös työarki koittaa aina ennemmin tai myöhemmin. Olemme siitä onnellisessa asemassa, että voimme jatkaa mökkeilyä myös töihin palatessa, koska mökiltä ei ole juurikaan pidempi matka töihin kuin kotoakaan. Ihan suoraan laiturista laituriin ei kuitenkaan enää päästä kuten pari vuotta sitten vielä päästiin, kun oltiin samassa työpaikassa ja mökkeiltiin Taipaleen kanavan alapuolella.

Näin mentiin töihin lähes päivälleen pari vuotta sitten. Arkikin tuntuu melkein lomalta kun käy veneellä töissä.

Saari ilmasta

24.7. saimme saareen visiitille saareen Kalle Kosusen, joka oli koirien mielestä varustautunut tunnistamattomalla lentävällä esineellä, En minäkään moista vekotinta ollut ennen nähnyt kuin kuvissa. Ääni oli samanlainen kuin lennossa olisi kokonainen ampiaispesä. Reissun tuloksena saimme mahtavia pienellä helikopterilla kuvattuja ilmakuvia ja videon saaresta. Kiitokset Kallelle kuvauksesta ja kuvista!

Kamerakopteri

Mistä tuo tuli?

Pihaa

 

Selkäsaaret