Marraskuu: Pönttöuunin maalaus ja uusia veneilykokemuksia

Tämä päivitys julkaistaan takautuvasti muiden talvikauden 2017-2018 päivitysten joukossa. (Kun blogin kirjoittaja heräsi pitkäksi venyneiltä talviuniltaan.)

Syksyn mökkikausi saatiin venytettyä lähes marraskuun loppuun asti. Näin myöhään syksyllä emme olleet aikaisemmin kumpikaan vesillä liikkuneet, joten saimme ihan uusia kokemuksia kuten lumipyryssä veneily ja lumitöiden tekeminen veneestä. Hieman aavemaiseltakin tunnelma välillä tuntui, kun täysin tyynessä iltapäivän hämärässä vesi alkoi hyytyä pinnasta sameiksi veden ja jään sekaisiksi muodostelmiksi.

Veneilytunnelmia 23.11.2017 ja 24.11.2017. Äyskärin sijaan veneen tyhjentämiseen tarvittiin lumilapio.

Makuukammarin maalaus eteni pönttöuunin verran. Pinta on maalattu tätä ennen ainakin kahteen kertaan. Vaaleankeltaisen maalin päälle oli sudittu sitä samaa tummanruskeaa, jota 80-luvulla syntynyt on saanut elämänstä aikana tuijottaa kyllästymiseen asti. Eikä maalien laadusta taas tietenkään ole minulla minkäänlaista käsitystä. Kammarin uusia värejä miettiessäni teippasin pönttöuuninkin kylkeen eri värisiä värilastuja joita sitten nukkumaan mennessä ja herätessä tuli tuijoteltua milloin minkäkinlaisessa valossa. Teippejä irrottaessa totesin ruskean maalikerroksen irtoavan teippien mukana, joten oli parasta poistaa koko maalikerros ennen uudelleen maalaamista. Ja jos se kerran teipillä onnistuu, niin miksipä sitä ei sitten teipillä tekisi. Käärin pönttöuunin osa osalta pakkausteippiin, ja sitten ei muuta kuin irtirepäisy, ja maalipinta lähti mukana yhtä kivuttoman näköisesti kuin säärikarvat vahaliuskamainoksissa.

Yks kaks kol. Teippaus, irrotus ja repäisy.

Uuden maalin sävyksi valitsimme Tikkurilan värikartasta sävyn N494 (Nefriitti). Ylläolevassa kuvassa uuni on juuri maalattuna kirkkaan työvalon loisteessa, joten pinta näyttää melko vaalealle. Moni muukin on lisäkseni tykästynyt tuohon värisävyyn, ja googlen kuvahaulla löytyy monta hyvää kuvaa sillä maalatuista pinnoista. Maaliksi valikoitui Tikkurilan Miranol, koska halusin pönttöuunista pinnaltaan kiiltävän, ja maalinhan täytyy kestää jonkun verran myös lämpöä tuolla pinnalla. Pönttöuunin kuoret on tehty usein sinkitystä pellistä, joka on haasteellinen pinta maalin kiinnipysymisen kannalta. En rapsutellut vanhaa keltaista maalikerrosta irti, joten en tiedä onko tämänkin pinta sinkitty. Jos on, niin olisipa mukava tietää mitä maalia tuo keltainen on, sillä se maalikerros oli erittäin hyvin kiinni. Tällä hetkellä tulee ihan hirveä amatöörifiilis näissä maaliasioissa, koska jokaisen sisällä maalatun pinnan osalta tilanne on ollut sama; en tiedä yhtään mitä vanha maali on, joten en tiedä sitäkään mitä sen päälle on oikeasti järkevä laittaa. Älkää vaan kokeilko näitä kotona. Mutta aikaisempien kokemusteni perusteella Miranol on mukava maali maalata, se soveltuu puulle ja metallille sisällä ja ulkona, kestää lämpöä 120 asteeseen asti ja on kiiltävä. Sillä mennään. Pikaisella googlettamisella totesin, että on sillä joku muukin pönttöuuninsa maalannut.

Pönttöuunin uusi väri

Luukut saavat uutta maalia pintaansa sitten joskus. Olkoot nyt toistaiseksi vielä ruskeat.