K niinkuin tuoli

Tuolit näyttävät aiheuttavan minulle nyt lisää hämmennystä miehen satulatuolin lisäksi. Olen luullut K-tuolin tarkoittavan Harri Koskisen Woodnotesille suunnittelemaa tuolia, mutta sepä ei olekaan se aito ja alkuperäinen K-tuoli!

K-tuoli 1930-luvulta

Aloitetaanpa alusta. Mökin kalusteisiin kuuluu mm. kolme paria enemmän tai vähemmän vanhoja nojatuoleja. Kansalaisopiston kurssit alkoivat taas pari viikkoa sitten, ja vanhojen huonekalujen innoittamana tämän talven harrastusvalintaruletti pysähtyi huonekalujen entisöinnin ja verhoilun kohdalle. Myös puutöihin riittäisi taas tekemistä, mutta ei mopolla mahottomia; resurssit nimeltä aika ja raha asettavat omat rajoituksensa ihmisen touhuille. Mutta entisöintiin mentiin siis. Valitsin ensimmäisiksi uhreikseni tuolipareista kiinnostavimman eli vanhimman. Samanlaisten tuolien kunnostamisesta löytyy netistä paljon tietoa, ja sain vaikutelman että nämä ovat verhoomoissa tuttu näky. Sitten törmäsin tuolin yhteydessä nimitykseen K-tuoli. Tosiaan, alkuperäinen K-tuoli on verhoilijamestari Alfred Kanervan pula-aikaan (1930-luvulla) kehittämä kangasverhoiltu puukäsinojallinen suoralinjainen lepotuoli. (http://www.verhoiluliike-kanerva.fi/index.html). Samalla ajatuksella tuoleja on valmistettu usean vuosikymmenen ajan.

Omat yksilömme ovat K-tuolin historian alkutaipaleelta, sillä kuten jo kankaan alta paistaa, tuoleissa on käytetty meriheinää, jota on ollut käytettävissä ennen sotia, mutta ei heti sotien jälkeen, koska se oli tuontitavaraa. Tämän minulle tiesi kertoa entisöinnin opettaja. Verhoilukangas (tai se mitä siitä on jäljellä) on alkuperäinen. Kankaan väri on vuosikymmenien saatossa haalistunut voimakkaasti. Alkuperäistä tummempaa vihreää oli näkyvillä käsinojien alla.

Tuolia purkaessa paljastuivat taidokkaat meriheinästä tehdyt kolmikerroksiset reunakanttaukset. Tuolin sisusosat ja jousitus ovat onneksi niin hyväkuntoiset, että ne voidaan käyttää uudestaan. En tiedä selviäisinkö vastaavien kanttausten tekemisestä.

Nyt pitäisi sitten ihmisen tietää millaisen kankaan hän tuoleihinsa haluaa... Ja palautetaanko puuosiin alkuperäinen tumma väritys vai jatketaanko valkoisilla puuosilla. Olisiko kangas yksivärinen vai monivärinen, kuviollinen vai ei-kuvioillinen. Jos valitsen jonkun varman perusvärin, tuntuuko se kuitenkin tylsältä, jos taas jonkun rohkeamman kuosin, kyllästynkö siihen. Pitäisi käydä yhteen tuvan muiden kalusteiden kanssa... tai entäs jos kuitenkin haluaisinkin jossakin vaiheessa sijoittaa tuolit jonnekin muualle. Sitten vielä se kankaan puhdistettavuus, tai ainakin jonkinlainen suojattavuus. Ennemmin tai myöhemmin kankaassa on varmasti kuratassun jälkiä. Ja hinta! Jos satun löytämään juuri sen oikean kankaan tuoleihini, se maksaa niin paljon että pysty, Pidän kankaista, mutta sen oikean valitseminen on aina yhtä vaikeaa.

Päivää ennen

Vielä tänään

päivä on yötä pidempi

Vielä tänään

nautin siitä mitä kesästä on jäljellä

Vielä tänään

taivaalla on vihreää punaisen ja sinisen välissä

Huomenna

uusi kesä on jo lähempänä

Mitä saunatupaan tarvitaan?

Minun mökkisaunahistoriaani mahtuu kaksi erilaista mökkisaunan pukuhuonetta. Ne molemmat ovat olleet kirjaimellisesti pukuhuoneita ilman sen kummempia oleskelutiloja. Tosin toisessa pukuhuone toimii myös keittiövälineiden ja astioiden säilytyspaikkana. Saunatuvassamme on kuitenkin sen verran tilaa, sekä mahdollisuus pieneen tulisijaan, että sinne tekee mieli laittaa jotakin muutakin kuin pukuhuoneen penkki ja pyyhenaulakko.

Olemme huomanneet saunatuvan kalustuksesta keskustellessamme, että meillä on miehen kanssa näkemyseroja asiaan liittyen. Ennen niihin menemistä listataan kuitenkin asiat, joista olemme samaa mieltä.

• Saunatupaan tulee jonkinlainen kamiinatyylinen tulisija, voi se olla myös pieni takka jos sopiva idea tulee vastaan.
• Seinä-, katto ja lattiapinnat tulevat olemaan hyvin vähäeleisesti käsiteltyjä. Lattiasta tulee kuurattu lattia. Ihan vain siksi että haluamme kokeilla millainen se on. Seinien ja katon tilanne on vielä epäselvä. Luulen että ensi alkuun niiden pinnat jätetään käsittelemättä. Ehkä. Tai sitten ei. Kummallakaan ei ole selkeää ajatusta tästä. Ehkä pitäisi taas käydä Rautakaupan Tädin juttusilla.
• Saunatuvan ensisijainen käyttötarkoitus on toimia pukuhuoneena ja saunomisen viihtyisänä vilvoittelupaikkana silloin kun ulkona ei tarkene vilvoitella kovin pitkään.
• Saunatuvan sisustuksen tulee olla vilvoittelutarkoituksessa käytännöllinen.
• Jonkinlainen säilytystila pyyhkeille, laudeliinoille ja muulle rannassa tarvittavalle tilpehöörille ei varmaankaan ole pahitteeksi.

Voisiko säilytysratkaisu olla joku tällainen? (kuva:https://fi.pinterest.com/pin/408068416207674584/)

Sitten ne mielen eroavaisuudet.

Narvin Kota MiniRetro

• Lasiluukulla vai ilman? Mies haluaa tulisijaan lasiluukun. Ymmärrän hänen pointtinsa elävän tulen luomasta tunnelmallisesta valosta pimeisiin syysiltoihin. mutta harmikseni se vesittää omat haaveeni vanhasta kauniista valurautakamiinasta tai mittasuhteillaan ja yksinkertaisella muodollaan puhuttelevasta vanhasta Porin Matista. Uusi Porin Matti joudutaan sulkemaan pois vaihtoehdoista hintansa takia. Tällä hetkellä paras löytämämme kompromissi on Narvin Kota MiniRetro. Katsotaan...

Kauniin mallinen muurattu takka (kuva: https://de.pinterest.com/pin/328481366550979132/)

• Kalusteet osittain. Mies haluaisi saunatupaan jonkinlaisen sohvaryhmittymän nojatuoleineen sohvapöytineen isohkolle seurueelle. Itse ajattelin että vähempikin riittää, enkä osaa oikein vieläkään nähdä nojatuoleja saunatuvassa sisustukselliselta tai käytännölliseltä kannalta. Oma visioni sisälsi sen sijaan levitettävän sohvan, jotta saunatupaa voisi käyttää myös vieraiden majoittamiseen. Tätä taas mies ei näe tarpeelisena, koska kesäyöpymistilaa on tarkoitus tehdä saunan vintille. (Mutta tämä olisikin syksy- ja kevätyöpymistila.) Mutta onko sille sitten tosiaan kovin paljon tarvetta?

Kevennetty beach house -henkinen "nojatuoliversio" (kuva lainattu jostakin päin internetin ihmeellistä maailmaa)

Vaiko sitten tähän tyyliin? (kuva: http://www.styleroom.fi/album/43158-sisustajan-saunamokki)

Tummien hirsiseinien ja valkeiden ikkunakarmien yhdistelmää on suunniteltu myös meille. (kuva jostakin suomalaiselta sivulta, mutta en valitettavasti enää millään löydä mistä)

Tämän jälkeen on vielä tietysti molempien kummalliset haaveet siitä mitä saunatupaan pitäisi ehdottomasti saada, ja näillä ei ole tietenkään mitään tekemistä käytännöllisyyden kanssa. Molempien fiksaatio liittyy tässä tapauksessa istumiseen, mutta miehen visio vie ehdottomasti kummallisuudessaan voiton tällä kertaa. Itse haluaisin saunatupaan kiikkutuolin, niinkuin käytännössä kaikkiin mökin tiloihin. En ole varma saanko mahtumaan kiikkutuolin saunatupaan järkevästi kaikkien muiden sinne suunnittelemieni kalusteiden lisäksi. Mies puolestaan haluaisi sinne satulatuolin. Enkä nyt puhu normaalista toimistoissa tavattavasta satulatuolista, vaan oikeasta satulatuolista. Hän osti siis vanhan armeijan satulan, josta haluaisi tehdä saunatupaan jonkinlaisen istuimen. En tiedä mitä ajattelen asiasta. Väitän, että kyseinen ratkaisu johtaisi siihen, että jossakin vaiheessa kun paikalla on riittävästi kylpeviä miehiä ja riittävästi olutta, saunatuvan pukuhuoneen nurkassa saattaisi olla jonkinlainen rodeoshow. Ehkä kiellän joko satulatuolin tai miesten saunaillat. Sitä paitsi kunnostettuna satula olisi vielä varmaan käyttökelpoinen hevosenkin selkään. Minkälainen mies muuten ostaa satulan jos ei ole talossa hevosta? (Sulo Vilén; kun sai niin halvalla.)

Pintaliitoa

Perusteellisen saunaremontin parhat palat olivat vielä edessä, kun päästiin pintahommiin. Kyllä ne ovat ansainneet paikkansa pitkien remonttien tähtihetkinä, ja siksi niihin onkin mukava vielä palata, vaikka saunan löylyhuoneen jo valmiiksi julistimmekin elokuun loppupuolella. Tässä vielä kuitenkin vilkaisu pintamateriaaleihin ja töihin, eikä pieneltä kommellukseltakaan vältytty.

Tasoittamista vaativissa pinnoissa työ jakautui jostakin syystä niin, että mies vastasi pystysuorista ja minä vaakasuorista pinnoista. Mies siis hoiteli muurin viimeisen siloittelun antiikkilaastilla, jonka päälle hän veti vielä Tikkurilan valkean muurimaalin. Minä puolestani vastasin saunan lattian valusta. Nämä työt olivat meille molemmille uusia tuttavuuksia, mutta omasta mielestämme selvisimme niistä hienosti.

Näin tasoittuu seinä...

...ja näin lattia

Vilkaistaan vielä mistä lähdettiin kummankin kanssa liikkeelle ja mihin päädyttiin. Savupiipussahan oli vaakahalkeama, jonka paikkauksesta emme omin avuin selvinneet, vaan kerrankin ymmärsimme käyttää ammattimiehiä. Piippu korjattiin ja piipun ja hirsiseinän väliin muurattiin palomuuri. Emme päässeet täysin varmoiksi siitä, mikä minkäkin hormin tarkoitus on alunperin ollut. Ilmanvaihtoluukkuja ja savuhormia oli yhdistetty samaan reikään, mikä on ratkaisuna vähintäänkin hämmentävä.

Samaa kompaktia "yhdistelmäkanavaa" oli käytetty molemmilla puolilla (saunassa ja saunatuvassa), kuten kuvista näkyy. Millaiset ovat olleet ihan alkuperäiset tulisijat ja missä ne ovat sijainneet? Sitä tarina ei kerro. Saunan puolella on yksi umpeen muurattu reikä korkeammalla piipussa. Ehkä saunassa on joskus ollut perinteinen pönttökiuas?

Oli niin tai näin, kun näitä kuvia katsoo nyt jälkeenpäin, tuntuu pieneltä ihmeeltä että sauna ei ole missään vaiheessa palanut.

Piippua ei unohdettu myöskään saunan vintillä vaan sielläkin se sai tasoitteen kylkiinsä. Vintille olemme suunnitelleet kesähuonetta, joten saunan ylisille kiivetään vielä useaan otteeseen.

Saunan lattian kohdalla muutimme mieltämme useaan kertaan kun mietimme parasta etenemistapaa sen kanssa. Olisimme halunneet saunaan lautalattian, mutta hylkäsimme sen ajatuksen hyvin nopeasti lattioiden korkoja tuijottaessamme. Lattian alle ei ikinä olisi saanut tarpeeksi tuuletustilaa tälle ratkaisulle. Yhtenä vaihtoehtona oli piikata vanha lattia kokonaan auki ja valaa uusi. Lattian huonokuntoisinta nurkkaa tutkiessamme totesimme vanhan valun sisältävän sen verran paksua harjaterästä (ainakin siinä kulmassa), että päätimme jättää vanhan lattian paikalleen, karhentaa pinnan ja valaa uuden pintavalun. Aika näyttää kuinka ratkaisu kestää.

Uskaltaisin kuitenkin väittää uuden lattian olevan vanhaa parempi. Alla olevissa vanhan lattian kuvissa näkyy selvästi, että lattia on viettänyt osittain väärään suuntaan. Lauteiden alle mennyt vesi on valunut kohti saunatuvan ja saunan välistä väliseinää, joka olikin alaosaltaa vaihtokunnossa. Seinänvarsiin oli valettu joskus irralliset "luiskat", joiden tarkoitus oli estää vettä menemästä niin sanotusti päin seiniä, mutta kuten kirjoitin, luiskat olivat käytännössä irralliset, eli valu ei ollut pysynyt vanhassa pinnassa kiinni. Seinänvierusluiskat on ennen kuvien ottamista jo siivottu pois, joten tuo lattian kaltevuus väärään suuntaan näkyy hyvin takaseinällä. Harkkojen yläreuna on suorassa.

Pintavalua helpottamaan lattian halkeamiin naulattiin jokunen naula pystyyn helpottamaan sopivien kaatojen tekemistä.

Uusi lattia uunituoreena

Lattia pinnoitettiin Basf:n MasterTop 1110 -pinnoitteella. Väriksi pinnoitteeseen valittiin RAL 7035, joka on vaalein saatavilla olevista tämän pinnoitteen vakioväreistä.

Pinnoitettu lattia

Sementtitöiden jälkeen päästiin panelointihommiin. Saunan sisäpintoja visioitiin monet kerrat jo menneenä talvena saunanlauteilla istuessa, samoin tulevaa lauderatkaisua. Seinäpinnat olivat yksi niistä asioista, joiden kanssa veivattiin edestakaisin remontin edetessä. Mies olisi kovasti halunnut jättää saunan seinät hirsipinnalle, mutta häntä vaivasi kovasti uuden ja vanhan hirren suuri väriero. Toisaalta taas paneloinnilla voi suojata hirsien pintaa ja pellavarivettä kastumiselta. Juupas-eipäs jahkailu päättyi lopulta paneeleiden ostamiseen. Olimme visioineet kaksivärisestä saunasta (ja hirsien väriero oli siis kuitenkin liikaa...), mutta hieman meinasi mennä vatuloinniksi tässä vaiheessa, kun emme ihan tarkalleen tienneet mitä haluaisimme, mutta onneksi Rautakaupan Täti tiesi mitä tarvitsemme. Sen myötä suunnitelma kaksivärisestä saunasta ja sen toteutustavasta selkeytyi.

Rautakaupan Täti myi meille piilutettua hirsipaneelia

Piilutetun ja tasaisen hirsipaneelin lisäksi tarvikelistalla oli mustaa ja valkoista Tikkurilan Supi Saunavahaa.

Piilutettu paneeli pääsi valkeaksi käsiteltynä paraatipaikalle saunan etuosaan.

Saunan peräosaan haluttiin sitä vanhan hirsiseinän tummaa tunnelmaa

Omasta mielestämme melko suuren saunan jako selkeästi kahteen osaan on onnistunut. Perinteiseen ulkosaunaan saatiin näin ikäänkuin jako saunomis- ja pesutiloihin. Vaaleat seinät antavat mukavasti valoa pesupaikalle pimeälläkin, ja perällä säilyy silti hämyinen savusaunamainen fiilis.

Lauteet tehtiin paksusta lankusta. En tiedä montako yötä isännällä meni lauderungon suunnitteluun, mutta rungon perusratkaisu vain kahdella lattiaan tuetulla jalalla on loistava. Saunan lattia on helppo puhdistaa ja kuivata kun ei ole tolppaa tolpan vieressä kierrettävänä. Lauteita suunniteltaessa meillä oli kaksi lähtökohtaa; lauteille pitää mahtua tarpeellinen määrä sekä ihmisiä että koiria, ja kun saunojia on vähemmän, täytyy olla hyvät tilat lojua lauteilla.

Lauteista tuli tällaiset

Ensimmäistä kertaa uudella ylälauteella...

...mutta hetkinen. Seinästä puuttuu jotakin!

Saatuamme lauteet kasaan istuimme ylälauteella erittäin tyytyväisinä itseemme ja kehuimme kilpaa tekemiämme oivallisia ratkaisuja, kuvittelimme ensimmäistä saunomista pimenevässä syyskesän illassa ja suunnittelimme tarpeeksi suuren laudeliinan ompelua jättilauteillemme. Kunnes siinä kaiken tyytyväisyyden keskellä mies huomasi, että seinää paneloidessaan hän oli paneloinut umpeen ilmanvaihtoaukon. En vieläkään täysin ymmärrä, kuinka voi paneloida seinää niin vauhdilla että seinässä oleva reikä jää huomiotta. Itsehän en tähän mennessä ollut huomannut seinässä mitään outoa, joten mikäpä minä olen asiaa ihmettelemään. Onneksi ei sentään ikkunan yli paneeleita vetänyt ;-) Kommelluksesta selvittiin porakoneella ja puukkosahalla, vaan olisi siinä ollut ensimmäisissä löylyissä ihmettä kerrakseen ilman räppänää.

Vai olisiko tässä nurkassa paras paikka?

Kota-kaksikko pääsi takaisin paikalleen, ja sitten me kylvettiin.

Pukuhuoneena toimii vielä saunan kuisti, mutta ainakaan pukuhuoneen näköalasta ei voi valittaa. (Kuva 2.9.2016)

Kotona

Viikonloppu on edennyt niin pitkälle, että kello on jo yli puolen päivän lauantaina, ja me olemme siitä huolimatta kotona. Milloin lie viimeksi on näin käynyt? Olemme olleet niin paljon saaressa, että on pakko tunnustaa kotona olevan asian jos toisenkin aika lailla rempallaan. Täällä pitäisi ensinnäkin heilutella kaikenlaista siivouskalustoa, ja koiratkin ovat niin mahdottoman likaisia kaiken mökkeilyn jäljiltä, että en tiedä kuinka moneen kertaan ne pitää jynssätä.

Hyvä tekosyy olla tarttumatta kunnolla mihinkään mainitsemistani kuurauspuuhista on sormessani oleva tikattu haava, jonka hommasin ilahduttamaan arkeani yhteistyössä erään kengitettävän hevosen kanssa. Olen törmännyt kengitysnaulojen normaalista poikkeavaan käyttötarkoitukseen vanhojen saranattomien ikkunoiden kiinnittämisessä, eli siis sellaisten, joita ei ole tarkoitettu avattavaksi tuuletusikkunaksi. Kengitysnaulat ovat profiililtaan kiilamaisia ja suorakaiteen muotoisia, joten niillä saa ilmeisesti ikkunan hyvin karmiin kiinni ilman isoja reikiä. Aion testata tätä mökkisaunan ikkunoihin. Sormeen upotettuna kengitysnaulasta sen sijaan ei ole hyötyä, nyt sekin on omakohtaisesti kokeiltu, ellei sitten ole tarvetta roikkua sormestaan hevosen kaviossa kiinni pidempiä aikoja. Itse en ole nähnyt sitä vielä kovin hyödylliseksi tai käytännölliseksi.

Ulkonakin on harmaata ja välillä sateista. Luulen, että tyydyn fiilistelemään teekupin ääressä syksyisiä tunnelmia vanhemmista valokuvista. Pajavasaraa olen heilutellut pari päivää tikatun sormeni kanssa ihan onnistuneesti, joten pelkään pahoin että myös imurointi voisi onnistua.

Mantereen puolen ankkuripaikka

Syyskuun alun tunnelmia kotilaiturista irrotessa viime vuodelta (4.9.). Suunta oli tietysti saareen.

7.9.2014 kotilaiturin venevaja seisoi aamulla sankassa sumussa

Näin hienosti kukki lyijykukka lasitetulla terassilla samana sumuisena syyskuun aamuna

Lasitettu terassi on yksi lempipaikoistamme kotona, ja tänä kesänä olemme laiminlyöneet sen täysin. Terassi on toimittanut lähinnä nuorison treenivaatteiden kuivauspaikan virkaa. Ehkä kohdistan rajalliset siivousresurssini tänään sinne, ja illaksi istahdetaan rauhassa terassin sohvalle nauttimaan koti-illasta.

Kotiterassi

<a href="http://www.bloglovin.com/blog/18219941/?claim=yf669q4xrrs">Seuraa blogiani Bloglovinin avulla</a>