Olen kasannut kodinhoitohuoneen pöydän nurkkaan jo kohtuullisen kasan asioita jotka odottavat mökille viemistä. Tädiltäni sain tulevan kengityssepän mielestä maailman hienoimman emalimukin! Hän oli löytänyt sen ystävänsä ostamasta purettavasta vanhasta mökistä. Mukana ollut suklaa ei koskaan selvinnyt keittiön pöytää pidemmälle, mutta paketissa oli vielä myös kaksi ihanaa pyyhekoukkua ja kaunis vanha keittiöpyyhe.Tiedä sitten johtuuko suklaasta, mutta ideoita ja ajatuksia on tullut vähän itse kullekin meidän taloudessa. Isännän nuorempi poika koittaa parhaansa mukaan loihtia minusta esiin inspiraatiota hänen huoneensa uudelleen sisustamiseen. Tällä hetkellä homma on vielä ajatuksen tasolla, mutta jonkinlaista suunnitelmaa on pohdittu. Hieman poden huonoa omatuntoa, sillä jos 15-vuotias miehen alku haluaa sisustaa huoneensa uusiksi, pitäisi olla jo itselläkin hihat käärittynä.
Toistaiseksi omat ideat ovat olleet pienimuotoisempia ja nopeammin toteutettavia. Sohvan puhdistamisen jälkeen päätin että sohvatyynyjen on aika saada uudet päälliset. Koirahuushollissa sohvatyynyt kannattaa varustaa irrotettavilla ja pestävillä päällisillä, joten tällä kertaa ompelin niihin vetoketjut. Tässä yhteydessä testiin pääsi oman armaani minulle syksyllä löytämä Singer vuosimallia -59. Miksi pyytää miestä ostamaan kukkia, jos hän voi tuoda ompelukoneen. Sohvatyynyistä tuli talven kunniaksi jäänsiniset. Kankaan löysin viime talvena Eurokankaan kilokangaskorista.
Kodissamme on pyörinyt jo pidemmän aikaa turhaakin turhempi kaluste, nimittäin CD-levykaappi, jonka levyt on jo aikoja sitten roudattu ullakolle siitä yksinkertaisesta syystä että emme kuuntele niitä. Syy miksi olen kaappia pyöritellyt edelleen nurkissa on sen ulkonäkö, josta kovasti pidän. Säännöllisin väliajoin olen yrittänyt keksiä sille uutta käyttötarkoitusta saamatta mitään kuningasideaa asiasta. Vähän aikaa sitten virisi ajatus jonkinlaisesta koriste-esinekaapista, mutta hyllyjen asentaminen kaappiin tuntui työläälle, kunnes tajusin että ratkaisu on varsin yksinkertainen, ja keksin hakea ullakolta tarvittavan määrän CD-levykoteloita. Päälle skräppäilypaperia tai mitä se nyt onkaan, vähän tunnelmavaloa sekaan, ja tadaa! tunnelmallinen viinikaappi oli valmis. Vieressä oleva rottinkiarkku toimii lehtilaatikkona. |
| Kätevän emännän viinikaappi CD-levykalusteesta. (Vain pullot puuttuvat. Tai no on siellä yksi.) |
Kun tuokin asia oli saatu kuntoon, rohkenin ottaa viime viikonloppuna työn alle projektin jota olen ajatellut jo useamman joulun alla, mutta homma on jäänyt joka kerta suunnitteluvaiheeseen. Nyt näen kuitenkin niin elävästi sielunsilmieni edessä saunatuvan nurkassa roikkuvan himmelin, että sen askarteluun oli ehdottomasti tartuttava. Parissa illassa ja parin punaviinilasillisen jälkeen syntyi perinteinen olkihimmeli. Enempää viiniä olkien järjestäminen ei ehkä olisi kestänyt. Vielä kun saan jotenkin kuljetettua tämän ehjänä saareen niiden muiden kuljetusta odottavien tavaroiden kanssa. Hiihdänkö jään poikki himmeli hampaissa vai istunko moottorikelkan kyydissä olkikyhäelmä käpälässä oljet tuulessa lennellen?
Googlen kuvahaulla löytyy jos vaikka millaista himmelimallia. Nykyisin himmelimateriaalina näyttää olevan oljen ja muovipillien lisäksi myös lasiputkia, joista saa moderneja kimaltavia himmeleitä, joten perinteinen koriste taipuu moneen paikkaan. Googlen avulla löytyy myös ohjeita himmelin tekemiseen.
 |
| Itse tehty olkihimmeli |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti