Vuosipäivä

Viikonloppu oli yhtä juhlaa, sillä vietimme vuosipäivää - me ja huvilamme. Vuodessa tästä paikasta on tullut iso osa meitä, ja luulen että jollakin tavalla tämä paikka on jo muokannut meitä molempia. Ainakin olemme oppineet paljon uusia (vanhoja) asioita. Ennen kaikkea olemme nauttineet hurjasti yhdessä tekemisestä. Voisi sanoa, että meillä on melko yhtenevät ajatukset siitä mitä ja millaista tänne haluamme, mutta on toki myös yksityikohtia, jotka eivät suunnitelmissamme kohtaa. Siitä huolimatta lopputuloksesta on onnistuttu tähän asti tekemään sellainen, mikä miellyttää molempia. Ja uusia suunnitelmia on jo niin sanotusti pöydällä odottamassa.

Useamman kerran vuoden aikana olemme istuneet saunan jälkeen saunan kuistilla jo parhaat päivänsä nähneellä vihreäksi maalatulla puusohvalla, ja jompikumpi on kysynyt toiselta, onko ollut sellaista hetkeä että paikan ostamista olisi katunut. Ei ole ollut.

Kuutamo 18.8.2016

Vuosipäivän kunniaksi tuli useammankin kerran viikonlopun aikana palattua mielessä vuoden takaisiin hetkiin. Teimme mökkikaupat perjantaina 21.8. ja suuntasimme sen jälkeen lähes suoraan saareen. Se oli meille ensimmäinen, ja myyjälle viimeinen päivä paikan omistajana. Myyjä oli jättänyt meille tuvan pöydälle makeisrasian ja kortin ja ostanut valkeita neilikoita maljakkoon. Kesäkelit suosivat, vaikka oltiin jo elokuun lopulla, ja loppukesää vietettiin pihaa raivaten, mökkiä siivoten ja "aarteita" penkoen.

Vuoden mittaan huvila on pikkuhiljaa kertonut meille tarinaansa. Vanhoja saunan eristyspurujen alta löytyneitä sanomalehtiä selatessa - ja muutenkin - olen monet kerrat miettinyt, millaista elämä on ollut 1920-luvun loppupuolella, kun saunarakennus on rakennettu ja saaressa on alettu aikaa viettämään. Saunan lattian alta löytynyt sanomalehti on vuodelta 1925, joten oletettavasti saunaa on alettu rakentaa silloin. Välikaton eristeiden alla olevat lehdet ovat vuosilta 1928 ja 1929, joten ehkäpä saunan vintti on eristetty silloin. Vuonna 1925 Suomi oli ollut itsenäinen kahdeksan vuotta, ja presidenttinä oli vuoteen 1925 saakka Suomen ensimmäinen presidentti K. J. Ståhlberg ja 1925-1931 Lauri Kristian Relander. 1920-luvulla yleisradio aloitti toimintansa, autot yleistyivät, kulttuuri kukoisti ja Suomi menestyi kesäolympialaisissa.

Sisällissodasta itsenäisyysajan alussa oli niin ikään kulunut vasta joitakin vuosia, ja sen aikaiset tapahtumat Huruslahden arpajaisineen kaikkineen jättivät jälkensä paikallisiin Varkaudessa useiksi vuosikymmeniksi, joten luulen jaon punaisiin ja valkoisiin olleen arkipäivää myös 1920-luvun sahalla, jossa huvilan rakennuttanut Lauri Suhonen työskenteli työnjohtajana. Suhonen asui perheineen Tienhaara ykkösessä, joka on yksi Thomén veljesten suunnittelemista virkamiesten ja mestareiden asuinrakennuksiksi 1913-1920 rakennetuista taloista ja on edelleen pystyssä Ahlstöminkadun varressa. (Tehtaan asuinalueet, koulut ja kirkko)

Kuvittelen 1920-luvussa olleen paikallisesti paljon hyvääkin. Huruskosken rantaan perustetun ruukin rinnalle oli rakennettu pieni saha, ja kun A. Ahlström osti ruukin sahoinen 1909, alkoi puunjalostusteollisuuden kasvu. Puunjalostustuotteet olivat Suomen ylivoimaisesti suurin vientituote 1920-luvulla, joten Varkauden kauppalassa oli käynnissä varmasti voimakas kehittymisen ja kasvun aika. 20-luku oli myös kieltolain aikaa. En tiedä kuinka kieltolaki oikein on toiminut (ehkä huonosti?), sillä 20-luvun lehdistä löytyy hämmentävän paljon alkoholijuomien mainoksia kieltolain aikaisiksi sanomalehdiksi.

Mainos miedoimmasta päästä Warkauden Lehdessä

Jos tarkkoja ollaan, kauppala Varkaudesta tuli vasta 1929, kun se lohkaistiin itsenäiseksi kauppalaksi Leppävirran ja Joroisten kunnista. Tässä vaiheessa Selkäsaari jäikin naapurikunnan puolelle, kun Varkauden ja Leppävirran välinen raja kulkee Kinkamonselällä niin, että Selkäsaaret jäävät juuri Leppävirran puolelle. Kinkamonselän eteläpäässä on Kopolanvirta, jonka kautta syväväylä tuohon aikaan kulki, ja virran on kerrottu olevan loistava kalapaikka, josta on noussut lohtakin. Ehkä Laurikin on suunnannut sinne kalaan Selkäsaaresta.

Lehdistä voi lukea sen ajan uutisia maailmalta ja kotimaasta. Elämä kulkee eteenpäin ja Varkauden kauppala kasvaa ja kehittyy tehdas keskipisteenään. 1930-luvun päässä odottavasta Suomen olemassaolon taistelusta ei ole vielä minkäänlaista tietoa. Siitä, kuinka Suhosen perhe on tehtaan vierellä elänyt ja kasvanut, ei meillä ole tietoa. Onko saarihuvila tarjonnut rauhaa ja turvaa sodan aikana vai onko perhettä kohdannut suru-uutinen toisensa jälkeen? Kuinka elämää on rakennettu talvisodan jälkeen, ja entä kun on tullut aika taas lähteä rintamalle? Lehtien ilmoituksista löytyy vapaita työpaikkoja ja hellahuoneita. Mainokset ovat pääosin piirrettyjä, valokuvat niissä ovat harvinaisia. Sarjakuvakin sanomalehdistä löytyy, mutta tekstaripalsta niistä vielä puuttuu.