Sähkölämmityksestä maalämpöön - käyttökokemuksia

Lyhyt katsaus hieman vanhempaan remonttiin kotona. Syksyllä 2013 talomme sähköboileri korvattiin maalämpölaitteistolla. Sama remontti toteutettiin taloyhtiömme kaikissa yhdeksässä talossa, sillä alkuperäiset sähkökattilat vuodelta 1991 alkoivat jo vedellä viimeisiään. Lämmitysmuotona taloissa on vesikiertoinen lattialämmitys, jota lämmitettiin yösähköllä. Sähkökattilan lisäksi entisessä lämmitysjärjestelmässä oli erillinen käyttöveden lämminvesivaraaja.

Vanha sähkökattila ulkoistettiin lokakuun lopulla 2013 

Maalämpöön siirryttäessä yösähköstä luovuttiin ja taloa lämmitetään nyt ympäri vuorokauden. Maapiirin kierto toteutettiin poraamalla jokaiselle talolle oma lämpökaivo talojen väliin. Laitteistoksi valikoitui Lämpöässä Vsi 10 1, jonka äänitaso on sen verran hiljainen, että laitteisto oli mahdollista asentaa suoraan vanhan sähköboilerin paikalle kodinhoitohuoneen ja keittiön väliin liukuoven taakse. Kompressorin käyntiäänen kuulee kun siihen keskittyy, joten täysin äänetön laite ei ole. Itseämme äänitaso ei ole haitannut ollenkaan.

Lämpöässä Vsi (Kuva: www.lampoassa.fi/tuotteet/vsi-maalampopumput/)

Lämpöässä Vsi 10:n  meidän mielestämme parhaat puolet:

• Kompakti koko. Yli puolet entisen kattilan ja lämminvesivaraajan viemästä tilasta jäi lähes tyhjäksi. Laitte on suurinpiirtein jääkaapin kokoinen.
• Hiljainen käyntiääni; äänitaso 43 dB(A). Tämä on lähellä esimerkiksi kaappipakastimien äänitasoa.
• Iso 230 litran lämminvesivaraaja. Kolmen vuoden aikana lämmin käyttövesi on loppunut neljän hengen taloudessamme kerran, kun pesin saunan ja pesuhuoneen juuri ennen saunomista.
• Avainlippu-tuote, eli tehty Suomessa.

Maalämpöpumppu nostettiin tieltä aidan yli kodinhoitohuoneen ovelle.

Maapiiri sisältää yhden 200 metriä syvän porakaivon. Maapiirin putket tuotiin sisälle seinän läpi sokkelin yläpuolelta, nostettiin ylös ja vietiin koteloituna katonrajassa laitteistolle.

Porausfirman varsin mieleenpainuva kalusto :D (Toim. huom. Talon emäntä ei liity poraukseen.)

Entisen sähköboilerin paikalla olisi nyt tilaa vaikka jonkinlaiselle naulakolle.

Maakiertoputkiston koteloinnista tehtiin kenkälaatikoston levyinen.

Kodinhoitohuoneeseen pitäisi kohdistaa remontillista huomiota, mutta tällä hetkellä remonttivimma painottuu niin kovasti saareen, että tämä saa vielä odottaa.

Vuotuinen kokonaissähkönkulutus on pienentynyt noin 20 000 kWh:sta noin 12 200 kWh:iin. Eniten maalämpöön siirtyminen on tuonut säästöä talvikuukausien sähkölaskuissa, sillä talviajan sähkönkulutus on nyt noin puolet entisestä. Lämmitettäviä neliöitä meillä on 141 m2 kahdessa kerroksessa, ja maalämpöpumpun apuna on olohuoneen takka, jolla saa hieman autettua alakerran lämmityksessä. Yläkerran lämmityksessä takasta ei ole käytännössä hyötyä. Yläkerrassa on ilmalämpöpumppu, mutta sitä käytetään maalämpöön siirtymisen jälkeen oikeastaan vain kesäaikaan yläkerran viilentämiseen.

Sähkönkulutus ja ulkolömpötila vuosilta 2011-2016. Maalämpöön siirryttiin loka-marraskuussa 2013.

Kolmen vuoden aikana on tullut yksi tilanne, jossa laitteisto on ottanut sähkövastuksen käyttöön. Sähkövastuksien käyttöaika on tällä hetkellä 66 tuntia, joista 51 tuntia on asennusaikaista käyttöä kun maalämpöpiirin kytkentä ei ollut vielä valmis. Kolmen vuoden aikana sähkövastuksia on tarvinnut käyttää siis 15 tuntia, ja se johtui laitteistoon tulleesta hälytyksestä joka oli katkaissut kompressorin käynnin ja kuittaantui käyttämällä virrat pois laitteistosta. Nyt juuri ennen vuodenvaihdetta laitteiston asentanut yritys kävi tekemässä laitteistolle tarkastuksen ja lisäsi sekä maapiiriin että lämmityspiiriin nestettä.

Sanalla sanoen olemme tyytyväisiä.