maanantai 16. marraskuuta 2015

Omasta päästä vähistä tarpeista

Sellaista asiaa ei ole olemassa kuin ilmainen keittiö. Mutta puoli.ilmainen ehkä kuitenkin, jos itse tekee. Ja tietysti hieman itse tehdyn näköinen, mutta meidän huvilalla niin saa ollakin. Puutyötaitoja ei ole tullut varsinaisesti opeteltua missään. Kaikki taito mitä on, on tullut verenperintönä. Luulen,että olen saanut vahvat käsityöläisgeenit molempien vanhempieni puolelta. Eikä ole laitteita eikä tilojakaan sen puoleen, mutta aina on onneksi kansalaisopiston puutyökurssit. Työkalujen ja laitteiden lisäksi siellä on mukavaa seuraa.

Kovin kummoisia taitoja suoralinjaiset "palikkatyöt" eivät onneksi vaadi, enemmänkin vain aikaa ja halua tehdä. Joku vuosi sitten tein meille kotiin lankuista ruokapöydän, sohvapöydän ja pienen sivupöydän. Miehen kanssa olemme nikkaroineet kotiterassille oikeastaan kaiken itse; kulmasohvan, keinut, kylpytynnyrin ja pergolan. Niin ja tietysti sen terassin.

Ajatus itse tehdystä keittiöstä lähti liikkeelle syyskuun lopulla hukkapalikoista, jotka ovat peräisin paperikoneen telojen pakkauskehikoista. Näin noin metrin mittaisten eripaksuisten pulikoiden kasassa selvästi keittiön kalusteet. Ajatuksena oli tehdä täysin irtonaiset kalusteet, jotka sisältävät tiskauspaikan ikkunan edessä ja pienen aamiaispöydän. Kalusteiden tulisi olla myös helposti kuljetettavissa saareen.

"Siitä se ajatus sitten lähti"

Palikkakasan lisäksi tarpeina oli kaksi mökiltä löytynyttä vanhaa ikkunaa

Palikoita höyläämällä, sirkkelöimällä, saahaamalla, liimaamalla, ruuvaamalla ja maalaamalla sain aikaiseksi kalusteiden rungot, ovet ja tasot. Marraskuussa pääsin ensimmäisiin kalusteasennuksiin. Yhdelle seinälle tein koko seinän mittaisen kalustejonon, joka veneessä kuljettamisen helpottamiseksi rakennettiin siten, että kuljetus onnistui kolmena osana. Ihan vain kaiken varalta olin sen verran kaukaa viisas, että jätin yhteen liitoskohtaan pelivaraa. Mittavirhehän ei tietenkään missään nimessä ole mahdollinen, mutta jos kuitenkin niin sattuisi käymään... Ja eihän mikään ole niin viisas kuin insinööri säätövaroineen, koska sitähän tietenkin tarvittiin. Kalustejono oli nimittäin yhden kalustejalan verran, eli noin 45 mm, liian leveä.

Kokoonpanovarastolla

Mitoitusvirheen korjaaminen käsisahalla. Helppoa kun siihen on valmistautunut. Ja kaasupullo mahtuu kaappiinsa vielä tämänkin jälkeen.

Keittiöasentaja hämärähommissa 12.11.2015

Tässä vaiheessa toisen seinän kalusteet ja astiakaappi ovat vielä keskeneräiset. Mutta nyt on ensimmäiset kalusteet saatu pois varastosta, joten siellä mahtuu kokoamaan lisää.

Ensimmäiset kalusteet paikallaan. Tiskauspistekin alkaa jo hahmottua.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti